6.3.2023
Kuinka kauan opiskelette yhtäjaksoisesti istuen? Tutkimusten mukaan ihminen ei pysty keskittymään paikallaan tunteja, sillä aivojamme on luotu liikkumaan.
Turun Kristillisen opiston liikuntasalista kuuluu monenkielisiä kannustushuutoja. Kotouttamislinjan opiskelijat Sanije Ramadani, Samiar Pazirofte ja Abdullah Amen pelaavat spikeballia ja kokeilevat kyykkyhaastetta. Meneillään pitäisi olla oppitunti työelämätaidoissa, mutta opettajan johdolla luokka on tullut saliin kokeilemaan eri liikkumismuotoja. 
Kosovosta Suomeen kaksi vuotta sitten tulleelle Ramadanille taukojumppa on käsitteenä uusi. Opiskelupäivän aikana ei yleensä liikuta. BlazePod-reaktiopeli innostaa nyt koko ryhmän kisaamaan. Pazirofte on pelannut Iranissa jalkapalloa, Amen Afganistanissa koripalloa, Suomessa molempien liikunnalliset harrastukset ovat jääneet. Nuoret miehet heittelevät palloa sukkana koriin ja nauttivat. Aivot saavat happea, ajatus kulkee.
Salissa on meneillään Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (LiikU) järjestämä ”Sumeneeko ajatus - Liike freesaa” -toimintapäivä. Sen tavoitteena on saada opiskelijat ja opettajat kiinnittämään huomiota liikunnan merkitykseen ja erityisesti opiskelupäivän tauottamiseen. Tilausta liikkumiselle tuntuu olevan, sillä opiskelijoita saapuu saliin tasaisena virtana koko päivän.
Aivot tarvitsevat liikettä
”Sumeneeko ajatus - Liike freesaa” -toimintapäiviä on järjestetty alkuvuoden aikana ympäri Suomea ainakin kuudessakymmenessä toisen asteen oppilaitoksessa. Järjestelyistä on vastannut 15 liikunnan aluejärjestöä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä Lisää liikettä -hankkeen tuella. Kymenlaakson Liikunta ry:n lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Petteri Mäkelä tietää,että tauottamisesta pitää muistuttaa yhä uudestaan.
- Aivot tarvitsevat toiminnallisen breikin 17 minuutin välein pysyäkseen vireinä ja keskittyneinä. Jokainen meistä on varmasti itsekin havainnut, että virkeänä oppii helpommin. Silti unohdamme usein hyödyntää liikkumista oppimisessa.
Neurotieteilijöiden mukaan liikunta lisää hiussuonia ja uusia hermosoluja, minkä johdosta verenkierto ja hapensaanti paranevat, jolloin myös aivot toimivat paremmin.
Vuoden 2020 Liikuntatutkimuksen (LIITU) mukaan noin puolet lukiolaisista osallistuu taukojumppaan ainakin toisinaan. Vajaa kolmannes kertoo, ettei hänelle ole tarjottu siihen mahdollisuutta. Ammatillisissa oppilaitoksissa innostus on hieman laimeampaa. Toiminnalliseen opetukseen - jossa liikkumista hyödynnetään oppimisen tukena - on osallistunut viikoittain neljännes ammattiin opiskelevista, mutta vain 12 prosenttia lukiolaisista.
Mäkelän mielestä tärkeintä on luoda oppilaitoksiin liikkumismyönteinen kulttuuri.
- Liikkumisen ei tarvitse olla ihmeellistä, eikä opettajien tarvitse olla liikunnan ohjaajia. Oppilaat keksivät itse tapoja liikkua, kun heitä kannustetaan ja liikkumiseen annetaan mahdollisuus ja vähän välineitä, Mäkelä tietää.
LIITU:n mukaan oppilaitosten tiloissa olevat liikuntavälineet ovat osoittautuneet melko suosituiksi. Niitä hyödyntää 47 prosenttia ammattiin opiskelevista ja 40 prosenttia lukiolaisista. Omaehtoista liikuntaa harrastetaan myös koulujen kunto- ja liikuntasaleilla.
Turun liikuntapäivässä jumppasaliin jätetyt pari koripalloa vetävät opiskelijoita puoleensa kuin magneetit. Peli laitetaan pystyyn, vaikkei yhteistä kieltäkään ole. Jumppakepeille löytyy käyttöä pitkän istumisen jälkeen ja jättipalapeli hieroo sekä aivonystyröitä että laittaa kyykistelemään.
Lastenhoitajiksi opiskelevat Janniina Åström ja Milla Volanen ovat tyytyväisiä, että kahdeksan tunnin mittainen opiskelupäivä ei tänään ole pelkkää istumista.
Ajatussumuun on olemassa helppo lääke. Se täytyy vain muistaa ottaa säännöllisesti.
Kaipaatko tukea tai sparrausta liikkeen lisäämiseen toisen asteen oppilaitoksessa?
Ota yhteyttä LiikUn lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija Johanna Saarinen, puh. 040 9000 838.
Lisää liikettä -hankkeeseen on saatu tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Teksti Maija Arosuo
Kuvat: Mirjami Laaksonen, Harjavallan ja Kosken lukion Sumeneeko ajatus – Liike freesaa -päivästä